Kuntoilua rentoutukseen

Kuntoilu on yleensä liikkumista tai jonkin liikunnan suorittamista kehon avulla. Kroppa laitetaan hommiin ja kuntoilu nostaa hien pintaan. Mutta voiko kuntoilu myös rentouttaa? Se todellakin voi ja sen kuuluukin. Vaikka itse kuntoiluhetkenä se ei siltä tunnukaan, on kuntoilulla erittäin hyvä vaikutus myös kehon ja mielen rentoutumiseen. On toki myös olemassa lajeja mitkä jo itsessään rentouttavat koko kroppaa.

Usein toistamme hokemaa lepää ja rentoudu. Emme ajattele, että kuntoilukin voi rentouttaa. Luulemme, että rentoutuminen tapahtuu vaan silloin kun makaamme tekemättä mitään tai istumme rauhassa televisiota katsellen. Haluamme uskoa, että ainut tapa rentoutua on vain se hetki, kun emme tee mitään. Kuitenkin lähes kaikki kuntoilu rentouttaa ja on olemassa erilaisia lajeja, jotka ovat erityisesti kehitetty rentoutukseen.

Kuntoilu on eräänlaista kehon tuottamaa stressiä. Mutta voiko tämä kehon stressi vapauttaa meidät mielemme stressistä? Näin uskoivat jo monet menneiden aikojen filosofit kuten Alexander Pope ja Plato, jotka kummatkin uskoivat, että kehon toiminnalla oli suora yhteys mielen hyvinvointiin.

Kuntoilun aloittaminen ei aina ole helppoa. Se vaatii paljon mielen lujuutta ja määrätietoisuutta. Se voi kuitenkin olla yksi elämäsi parhaimmista päätöksistä. Mutta kun alkuun pääsee ja siinä pysyy, voi kuntoilusta tulla todellinen elämäntapa, mistä on vaikea luopua. Kuntoilulla on lukuisia hyviä vaikutuksia kehon hyvinvointiin, sekä henkiseen että fyysiseen. Ja tutkitusti myös stressiin ja ajatuksien järjestämiseen.

Kuntoilu antaa mielelle rauhan. Se auttaa hallitsemaan omia tunteita ja käsittelemään niitä. Kuntoilu voi usein olla aikaa poissa omista murheista ja ongelmista. Tämä on tärkeää, jotta omat ongelmat osataan kohdata paremmin ja käsitellä niitä oikein. Kuntoilua käytetään myös masennuspotilaiden hoidossa, sillä sen on tutkitusti todistettu parantavan ihmisen mielen hyvinvointia.

Kuntoilun vaikutuksesta rentoutumiseen on myös olemassa neurokemikaalisia tutkimuksia, joissa on tutkittu erilaisten välittäjäaineiden ja kehon omien hyvinvointihormonien tuotantoa liikunnan aikana ja sen jälkeen. Se saa liikkeelle monia mielihyvää aiheuttavia aineita kehossa ja lisää niiden tuotantoa. Tämä edesauttaa taas rentoutumista varsinkin raskaan suorituksen jälkeen.

Kuntoilu voi myös tarjota uuden ystäväpiirin, mielekästä tekemistä ja harrastamista muiden kuntoilijoiden kanssa. Tällainen mukava liikuntaharrastus tekee hyvää ihmiselle. Monet murheet ja huolet unohtuvat ja mieli rentoutuu näistä asioista. Keho ja mieli keskittyvät pelkästään kuntoilusuoritukseen. Stressi häviää mielestä ja tilalle tulee rentoutuminen. Myös oman kehon näkeminen hyvässä treenatussa kunnossa saa ihmisen voimaan paremmin ja rentoutumaan tietäen olevansa tyytyväinen itseensä.

Eroon stressistä

Stressi tuo mukanaan monenlaisia oireita. Aluksi ne pysyvät lähes huomaamattomina, mutta ellei stressitilanne laukea eivät oireetkaan katoa, vaan ne voivat pahentua ajan myötä. Lopulta liiallinen stressi voi johtaa unettomuuteen ja jopa paniikin tunteeseen. Tällöin stressi alkaa vaikuttaa myös kehoon tehden lihakset jännittyneiksi ja kipeiksi. Myös päänsärky on yleinen vaiva stressaantuneilla ihmisillä.

Kuntoilulla voi kuitenkin myös laukaista tätä stressiä. Se ei kuitenkaan ole ainut parannuskeino ja stressin synnyttäjään pitäisi aina puuttua sekä käsitellä asiat perin pohjaisesti. Liikunta voi kuitenkin tuoda helpotusta jännittyneeseen tilanteeseen ja auttaa rentoutumaan. Keho ja mieli toimivat yhdessä. Kun ihminen liikkuu ja asettaa kehonsa treenaustilaan, keho puolestaan lähettää viestiä aivoille, että on aika rentoutua ja keskittyä omaan hyvinvointiin.

Rentouttavia lajeja ovat erityisesti jooga ja muut lajit, joissa keskitytään hyvään hengitysrytmiin. Nämä voivat itsessään rentouttaa ja samalla parantaa kehon notkeutta ja liikkuvuutta. Meditaatio on erinomaista mielen rentoutusta, mutta vaatii vähän harjoittelua onnistuakseen.